Jos on yhtään perillä elokuva-alasta ja/tai nörttikulttuurista ei ole voinut välttyä heinäkuun 22. Suomessa ensi-iltansa saavasta Paul Feigin Ghostbustersista. Ghostbusters ei ole ollut otsikoissa poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin kesäelokuviin, mutta syyt ovat jonkin verran poikkeavat.

Kaikki alkoi vuonna 2014, kun Sony pitkän huhumyllyn jälkeen vahvisti tekevänsä uuden Ghostbusters-elokuvan ja sen ruoriin valjastettiin Paul Feig. Vuonna 2015 Feig vahvisti pääosiin vanhojen tähtien sijasta Kristen Wiigin, Melissa McCarthyn, Kate McKinnonin ja Leslie Jonesin.

Tässä vaiheessa keskustelu oli vielä suht maltillista. Tai no kuinka maltillista voi olla misogynistinen nettikeskustelu väärästä roolituksesta sukupuolen vuoksi, mutta siihen verrattuna, missä nyt mennään, oli meno varsin rauhallista. Ongelmia tuotti toki myös elokuvapiirien ainainen narina remakeista ja niiden turhuudesta.

Kaksi kuukautta sitten ns. paska osui täysillä tuulettimeen, kun elokuvan ensimmäinen traileri julkistettiin. Vastaanotto ei ollut silloinkaan suopea, mutta vasta aivan hiljattain siitä on tullut Youtuben historian vihatuin elokuvatraileri. Traileri kerää edelleen peukkuja alaspäin ja jos jaksaa selata kommentteja, niin sinne tulee jatkuvalla syötöllä negatiivisia kommentteja.

Negatiivisessa vastaanotossahan ei olisi mitään väärää, jos se kohdistuisi traileriin itsessään, joka minustakin on hieman kehno. Se antaa elokuvasta aika yllätyksettömän ja vitseiltään kankean kuvan.

Ongelma on siinä, että elokuva ollaan jo nyt dumattu epäonnistuneeksi remakeksi, koska se ei näytä oikealta. Hyvän kuvan keskustelusta antaa Cinemassacren eilen julkaisema video, jossa heidän kriitikkonsa kertoo, miksi ei aio katsoa elokuvaa ollenkaan.

Kriitikko perustelee rebootin ongelmia sillä, että se aikoo pyyhkiä edellisten elokuvien tapahtumat ja tekee franchisesta omansa, ottamalla vielä vanhan nimen itselleen ja ratsastaa sen suosiolla. Tämä tehdään tasan sen kahden minuutin perusteella, mitä elokuvasta on julkaistu. Samalla Ghostbustersia verrataan Star Trekin ja Star Warsin uusien osien ”onnistuneisiin nuorennuksiin” edelleen sen kahden minuutin perusteella, mitä elokuvasta on julkaistu.

Cinemassacrelle kunnia siitä, ettei käyttänyt naiskorttia juurikaan avautumisessaan, mutta se ei tee kritiikistä sen parempaa. Lähtökohta koko avautumisellehan on aivan pöljä, koska se tekee oletuksia, joita ei voida vielä todistaa, koska elokuvaa ei ole vielä edes nähty, eikä siitä tiedetä juuri mitään.

Tämä onkin ongelmani Ghostbustersiin liittyvässä keskustelussa, joka on valitettavasti aika yleinen kuva nykypäivän nörtti- ja fanikulttuurista. He kun kokevat, että heillä on jonkinlainen moraalinen oikeus rakastamiinsa viihdetuotteisiin, jolloin heidän sanansa pitäisi painaa luovassa prosessissa eniten. Eli jos he haluavat Ghostbustersiin uuden osan, niin sen pitäisi mennä heidän odotustensa mukaisesti, mikä tässä tapauksessa tuntuu vihjaavan vanhaan kööriin ja siihen, että edellisiä osia kunnioitetaan, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Bill Murray, Dan Aykroyd ja Sigourney Weaver ovat mukana elokuvassa, mutta se taitaa olla yllätys vielä, missä roolissa. Samoin juoni on vielä toistaiseksi varsin hyvin pidetty piilossa. Sitä kutsutaan myös markkinoinniksi.

Tätä keskustelua käydään myös sen vuoksi, että Hollywoodin vanhojen hittisarjojen uudelleenlämmittely on ollut vauhdissaan viime vuosina. Harvaa sarjaa on jätetty rauhaan joko jatko-osalta, uudelleenlämmittelyltä tai jonkun osan uudesta sovituksesta, mikä on ihan aiheestakin aiheuttanut kritiikkiä uusien ideoiden puutteesta.

Mutta tässä on myös nörttikulttuurilla itselläänkin peiliin katsomisen paikka. Katsotuimmat ja kehutuimmat elokuvat ovat vanhojen elokuvien ja sarjojen uusia sovituksia ja jatko-osia. Viime vuodelta esimerkkinä vaikka Jurassic Park, Star Wars, Marvelin elokuvat ja Mad Max, joista jokainen keräsi rahaa ja kehuja. No okei, Jurassic World haukuttiin lyttyyn, mutta sitä katsottiin teattereissa ja paljon. Tänä vuonna perseitä penkkiin on liikuttanut Batmanin ja Teräsmiehen ties kuinka mones elokuva ja uusin Captain America. Näitä elokuvia tehdään, koska ne liikuttavat yleisöä teattereihin.

Siksi myös tulee uusi Ghostbusters ja koska jatko-osaa ei ennen Harold Ramisin kuolemaa saatu aikaiseksi, annettiin soihtu uuden polven tekijöille. Tällä kertaa Paul Feigille ja hänen luottonäyttelijöilleen, joille toivottavasti on annettu mahdollisimman vapaat kädet luoda juuri sen kaltainen visio Ghostbustersista, kuin he ovat halunneetkin tehdä. Ja se vapaus pitäisi heille suoda, olivat odotukset ja toiveet mitä tahansa. Lopputulos voi olla paska, mutta se voi olla myös komediaklassikko.

Vähän liian tuoreessa muistissa on Mad Max: Fury Roadista käyty skeptinen ennakkokeskustelu ja kuinka lopullinen elokuva runttasi niiden aiheuttamat odotukset täysin. Ei tainnut Miller ihan hirveästi faneja kuunnella kyseistä elokuvaa tehdessä ja mitäs kävikään.

Kuten aiemmin totesin, ei traileri vielä herätä kovin suuria odotuksia, mutta työryhmä ne herättää. Paul Feig on onnistunut aiemmilla elokuvillaan kääntämään mieslähtöiset genret (äijäköörikomedia: Bridesmaids, ”buddy cop”: The Heat ja agenttielokuva: Spy) hauskoiksi ja osuviksi naispääosilla. Feigin nerokkuus tulee siinä, ettei naispääosia korosteta. Ne eivät ole naiselokuvia missään muussa kuin siinä, että niiden päähahmot sattuvat olemaan naisia. Ja näin tulee hyvin luultavasti käymään myös Ghostbustersissa. Haamuja jahdataan ja vitsiä heitetään, oli päähahmojen jalkojen välissä mitä tahansa.

Eli jos fanit haluavat oikean Ghostbustersin, niin katsokaa vanhoja. Kukaan ei pakota katsomaan uutta eikä se tule koskaan poistamaan vanhoja elokuvia popkulttuurin kaanonista. Ja jos Feigin Ghostbusters jäisi tekemättä, niin jostain tulisi toinen elokuva, joka aiheuttaisi itkua ja parranpärinää, koska luova valta ei ole faneilla. Se on tekijöillä.